Pyydyskalastus tarkoittaa kalan pyytämistä erilaisten pyydysten avulla. Niitä ovat muun muassa verkot, katiskat sekä sumput. Jo ammoisina aikoina kalaa on pyydetty monin eri keinoin. Verkkokalastus on vanhin pyydyskalastuksen muoto.
Heti jääkauden jälkeiseltä ajalta entisen Suomen alueelta, karjalan Antreasta on löytynyt tiettävästi maailman vanhin kalaverkko. Tämä kertoo sen, että ihminen on osannut jo tuolloin tehokkaan ja kekseliään kalanpyynnin. Verkkokalastus sekä muut pyydykset ovat aikojen saatossa kehittyneet toimivammiksi, mutta toimintaperiaate on ihan sama, mitä kymmenentuhatta vuotta sitten.
Itsepyytämät kalat maistuvat jokaiselle Nykyään harva suomalainen kalastaa enää työkseen. Enimmäkseen kalastus on harrastusluonteista. Kalastuksen mahdollistama puhdas ruoka houkuttelee monia tarttumaan verkkoihin ja muihin pyydyksiin. Itse pyytämästä kalasta on helppo laittaa tuoretta ja terveellistä ruokaa.
Enää kalastamisen epäonnistuminen jättää tuskin ketään ilman ruokaa, kuten ennen saattoi käydä, mutta kyllä se nykyajankin kalamiestä kismittää, jos verkot ja pyydykset jäävät tyhjilleen. Kalaa voi onneksi pyytää ympäri vuoden, joten tuoreen kalan saanti ruokapöytään tuo maukkaan lisän aterioihin. Usein kalanpyytäjät osaavat laittaa ne parhaimmat kalaruuat.
Pyydyskalastuksen tehokkuus asettaa kuitenkin rajoituksia toiminnalle. Pääsääntöisesti valtion vesialueilla täytyy olla valtion kalanhoitomaksu maksettuna sekä paikallisen kalastusalueen tai kalastuskunnan pyydysmerkki tai pyydyskalastuslupa. Kalastuksen luvista kannattaa ottaa etukäteen selvää, sillä paikallisen kalastuskunnan tai kalastusalueen tiedossa on arvokasta tietoa kalakannasta alueella.
Joka paikassa pyydyskalastusta ei voi harjoittaa, sillä se voisi häiritä kalakannan kehittymistä ja elämää. Kalastuslupamaksut menevät hyvään tarkoitukseen, sillä niillä edistetään kunkin alueen omaa vesistöjen hyvinvointia ja näin ollen parannetaan tulevaa kalaonnea. Onneksi pyydysluvat saa nykyään helposti netin kautta ja on näin ollen nopeasti hankittuna.
Verkot veteen hyvän saaliin toivossa Verkkokalastus on yleisin pyydyskalastustapa. Se on saalisvarmin kalastustapa, minkä ihminen on koskaan kehittänyt. Oikeanlaisella verkolla ja kala-apajien tietämyksellä verkolla kalastamalla voi saada isonkin saaliin. Eri kalalajeille on erikokoisella verkon solmuvälillä merkitys. Esimerkiksi muikkuverkko ei sovellu suurempien kalojen pyydystämiseen sekä toisinpäin. Varmin pyyntiaika on, kun kevätkutuiset kalalajit alkavat kutemaan. Hauet, lahnat, särjet ja kuhat ovat tuolloin helpoiten pyydystettävissä.
Katiskakalastus on myös vanha kalanpyyntikeino. Katiska on veteen upotettava häkki, johon kalat pääsevät helposti uimaan sisään, mutta poispääsy on niille lähes mahdotonta. Aikaisemmat katiskat valmistettiin puusäleiköstä, mutta nykyiset ovat vahvasta rautalankaverkosta valmistettuja. Katiskalla saadaan pääsääntöisesti alle kilon painoista kalaa, joten katiskakalastusta voidaan pitää vesistön hoitokalastuksena. Katiskan pienuuden takia menetelmää ei voida pitää ryöstökalastuksena, sillä kertasaaliit eivät suuria ole.
Tulevista kalasaaliista haaveilevan kannattaa käydä tutustumassa Kärkkäisen laajaan pyydyskalastus valikoimaan verkkokaupassa. Pyydyksiä sekä kalastuksen oheistavaraa on runsaasti saatavilla kohtuulliseen hintaan.
Pyydyskalastuksella lähiruokaa pöytään
Pyydyskalastus tarkoittaa kalan pyytämistä erilaisten pyydysten avulla. Niitä ovat muun muassa verkot, katiskat sekä sumput. Jo ammoisina aikoina kalaa on pyydetty monin eri keinoin. Verkkokalastus on vanhin pyydyskalastuksen muoto.
Heti jääkauden jälkeiseltä ajalta entisen Suomen alueelta, karjalan Antreasta on löytynyt tiettävästi maailman vanhin kalaverkko. Tämä kertoo sen, että ihminen on osannut jo tuolloin tehokkaan ja kekseliään kalanpyynnin. Verkkokalastus sekä muut pyydykset ovat aikojen saatossa kehittyneet toimivammiksi, mutta toimintaperiaate on ihan sama, mitä kymmenentuhatta vuotta sitten.
Itsepyytämät kalat maistuvat jokaiselle Nykyään harva suomalainen kalastaa enää työkseen. Enimmäkseen kalastus on harrastusluonteista. Kalastuksen mahdollistama puhdas ruoka houkuttelee monia tarttumaan verkkoihin ja muihin pyydyksiin. Itse pyytämästä kalasta on helppo laittaa tuoretta ja terveellistä ruokaa.
Enää kalastamisen epäonnistuminen jättää tuskin ketään ilman ruokaa, kuten ennen saattoi käydä, mutta kyllä se nykyajankin kalamiestä kismittää, jos verkot ja pyydykset jäävät tyhjilleen. Kalaa voi onneksi pyytää ympäri vuoden, joten tuoreen kalan saanti ruokapöytään tuo maukkaan lisän aterioihin. Usein kalanpyytäjät osaavat laittaa ne parhaimmat kalaruuat.
Pyydyskalastuksen tehokkuus asettaa kuitenkin rajoituksia toiminnalle. Pääsääntöisesti valtion vesialueilla täytyy olla valtion kalanhoitomaksu maksettuna sekä paikallisen kalastusalueen tai kalastuskunnan pyydysmerkki tai pyydyskalastuslupa. Kalastuksen luvista kannattaa ottaa etukäteen selvää, sillä paikallisen kalastuskunnan tai kalastusalueen tiedossa on arvokasta tietoa kalakannasta alueella.
Joka paikassa pyydyskalastusta ei voi harjoittaa, sillä se voisi häiritä kalakannan kehittymistä ja elämää. Kalastuslupamaksut menevät hyvään tarkoitukseen, sillä niillä edistetään kunkin alueen omaa vesistöjen hyvinvointia ja näin ollen parannetaan tulevaa kalaonnea. Onneksi pyydysluvat saa nykyään helposti netin kautta ja on näin ollen nopeasti hankittuna.
Verkot veteen hyvän saaliin toivossa Verkkokalastus on yleisin pyydyskalastustapa. Se on saalisvarmin kalastustapa, minkä ihminen on koskaan kehittänyt. Oikeanlaisella verkolla ja kala-apajien tietämyksellä verkolla kalastamalla voi saada isonkin saaliin. Eri kalalajeille on erikokoisella verkon solmuvälillä merkitys. Esimerkiksi muikkuverkko ei sovellu suurempien kalojen pyydystämiseen sekä toisinpäin. Varmin pyyntiaika on, kun kevätkutuiset kalalajit alkavat kutemaan. Hauet, lahnat, särjet ja kuhat ovat tuolloin helpoiten pyydystettävissä.
Katiskakalastus on myös vanha kalanpyyntikeino. Katiska on veteen upotettava häkki, johon kalat pääsevät helposti uimaan sisään, mutta poispääsy on niille lähes mahdotonta. Aikaisemmat katiskat valmistettiin puusäleiköstä, mutta nykyiset ovat vahvasta rautalankaverkosta valmistettuja. Katiskalla saadaan pääsääntöisesti alle kilon painoista kalaa, joten katiskakalastusta voidaan pitää vesistön hoitokalastuksena. Katiskan pienuuden takia menetelmää ei voida pitää ryöstökalastuksena, sillä kertasaaliit eivät suuria ole.
Tulevista kalasaaliista haaveilevan kannattaa käydä tutustumassa Kärkkäisen laajaan pyydyskalastus valikoimaan verkkokaupassa. Pyydyksiä sekä kalastuksen oheistavaraa on runsaasti saatavilla kohtuulliseen hintaan.
